Hahmon luominen: minkälainen on kiinnostava hahmo

Laitanpa viestini tätä kautta näkyviin, niin säästytään turhalta kirjoittamiselta ja sanoma tulee ehkä selkeämmin kaikille esille.

Pieni toiveeni on, että jok'ikinen lukisi tämän, sillä tässä on aika tärkeitä huomautuksia kissafoorumiroolipelailusta, jotka ovat minun ihan itse laatimiani kaikille, niin vasta-alkajille kuin kokeneemmillekin ja varmasti niistä voi saada jotain pieniä hyödynmurusia itse kukin irti.

Ylläpitäjätkään eivät aina ajattele telepaattisella yhteydellä täydelleen samoja latuja. Sama hahmo voi siis saada toiselta ylläpitäjältä yllättäen hyväksynnän toisen vielä kehoitellessa korjailemaan hakemusta. Julistan tässä nyt julkisesti kaikille vinkiksi hahmon luontiin omat kriteerini, jotka siis eivät ole foorumin virallinen tai ainoa totuus, mutta siitä olen varma, että lukemalla nämä pienet opastukset ja vielä noudattamalla niitä, saat hahmonluonnistasi suurimman ilon ensinnäkin itsellesi irti ja samalla tulet mitä varmimmin luoneeksi hahmon, joka on muidenkin pelaajien silmissä mielenkiintoinen ja persoonallinen.

1) Älä hätäile. Hahmon kuvauksessa olevat tiedot ovat se ensimmäinen paikka, josta muut pelaajat tutustuvat hahmoosi ennen pelaamista. Hahmokuvaus on oikeastaan pelaajan käyntikortti siinä mielessä, että tekstistä voi hyvin päätellä myös, minkälainen roolipelaaja on kyseessä. Kannattaa siis toden teolla paneutua hahmon luomiseen jonkin verran, keräillä vaikka muistiinpanoja pitkältä aikaväliltä ylös, jos semmoisesta tykkää tai jotain muuta. Joka tapauksessa homma kannattaisi tehdä huolella eikä kiirehtiä tai turhia pyrkiä mihinkään nopeussuorituksiin tai siittämään hahmoja toisensa perään sarjatuotantona.

Foorumin pääsivulla on tämän opastukseksi mainittu ohjeelliset tekstin vähimmäismäärät kuhunkin kohtaan: ulkonäölle 10 lausetta, luonteelle 10 virkettä ja menneisyydelle 10 virkettä. No, näitähän kukaan ei edes yritä noudattaa, mikä onkin periaatteessa ihan oikein. Hakemusta tehdessä ei ole tarkoitus laskea noita virkemääriä ja lopettaa siihen pisteeseen, jossa tuo määrä täyttyy. Sen sijaan tarkoituksena olisi kirjoittaa kattava ja persoonallinen kuvaus hahmosta. Ohjeelliset virkemäärät on annettu sitä varten, että yleensä alle noiden virkemäärien on melko hankala kertoa hahmosta vielä mitään muuta kuin päällispuolisia (=epäkiinnostavia) itsestäänselvyyksiä. Itse kunkin kannattaisi itse miettiä, haluaako todella, että hahmostaan jää lukijalle melko lailla harmaa ja persoonaton ei-kenenkään kuva. Houkuttaako pelaaminen sellaisen hahmon kanssa?

2) Ulkonäkö ei juuri tuota kenellekään vaikeuksia. Oma hahmo on yleensä helppo kuvitella päässään ja sitten kirjoittaa ylös mahdollisimman tarkka kuvailu ulkoisesta olemuksesta. Jos tämä tuntuu hankalalta, niin hahmosta voi kokeilla vaikka piirtää paperille kuvan ajattelun jäsentämiseksi. Kuvan voi liittää myös hakemukseen, mutta sillä ei voi korvata kirjallista hahmon kuvailua.

3) Luonne on yleensä jo huomattavasti hankalempi. Kun luettelee hahmolle luonteenpiirteitä, kannattaa aina miettiä niiden loogillisuutta keskenään (huom. ilahduttavankuuluisa "Hahmo on villi mutta rauhallinen" -esimerkki). Toisaalta jakomielitautinen hahmo voi myös olla oikein mielenkiintoinen, jos asian avaa taitavasti luonteenkuvauksessa. Sisäisiä ristiriitojahan on aina ja kaikilla ja joillain ne voivat olla jopa ongelmallisen hallitseva piirre luonteessa. Avainsanat ovat, että luonteessa melkeinpä mikä tahansa on mahdollista, jos sen taustoja perustelee hyvin ja itse asiassa uskaltaisin sanoa, että se on mahdollista minkälaisille luonteenpiirteille tahansa.

Esimerkkejä:

Luonteenkuvaus, joka ei kerro hahmosta todellisuudessa paljon mitään:

Lohkoripsi on hyvin tunteellinen kissa. Hän on myös todella iloinen yleensä. Välillä hän kyllä voi myös surustua. Lohkoripsi rakastaa Tähtiklaania. Omaa klaaniaan hän ei rakasta ihan niin paljon, mutta puolustaa tätä kuitenkin taistelussa, jos semmoisia sattuu. Lohkoripseä on tosi vaikea saada vihastumaan.

Paranneltu versio, jossa asioita on myös selitetty:

Lohkoripsi on hyvin tunteellinen kissa. Hän nimittäin on piinkova romantikko ja palavasti rakastunut erääseen klaaninsa hieman vanhempaan naarasedustajaan. Tämän takia hän niin sanoaksemme on vähän semmoinen pää pilvissä -tyyppi eikä aina ihan täydelleen ole kartalla siitä, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Yleensä Lohkoripsi on pohjavirittyneesti iloinen luonteeltaan. Johtuen kuitenkin hänen herkästä tunteellisuudestaan, hänet on helppo saada surustumaan esimerkiksi nimittelemällä häntä rumasti tai olemalla muuten hänelle töykeä. Lohkoripsi nimittäin uskoo kissojen väliseen hyvään tahtoon ja siihen, että kissat ovat luonnostaan hyviä, joten jos joku kissa käyttäytyy häntä kohtaan epäystävällisesti, hän syystäkin hämmentyy melkolailla. Sama ilmiö tapahtuu myös, jos Lohkoripsi sattuu näkemään jotakuta muuta kissaa kohdeltavan ilkeästi eli toisin sanoen hän osaa olla todella empaattinen.

Tähtiklaani on Lohkoripselle kaikki kaikessa, sillä hänen uskonnollinen mielikuvituksensa on todella korkealentoista laatua. Tämä saattaa juontaa juurensa siitä, että hän niin kovin usein kuljeksii haavemailmoissaan eikä aina ole niin sanotusti tassut ihan maassa. No, tämän takia maalliset asiat eivät tietenkään ole Lohkoripselle niin läheiset. Hänen mielestään klaanirajat ovat omituinen ja hieman keinotekoinen instituutio, ja hän on valmis kyseenalaistamaan sen kaikessa syvällisessä pohdiskelevaisuudessaan. Vaan tottahan on kuitenkin, että klaanirajat ovat se, mikä tosielämässä näyttää vallitsevan, joten olisihan niitä vastaan pullikoiminenkin vähän typerää ja turhia rasituksia aiheuttavaa.

Vihaisena Lohkoripseä ei kuitenkaan näe edes klaanien välisissä taisteluissa. Kuten mainittua, uskoo hän kissojen väliseen luontaiseen hyvään tahtoon, minkä takia hänestä tuntuu aivan luonnolliselta käyttäytyä itsekin ystävällisesti kaikkia kohtaan. Tietenkään kaikista ei voi pitää, mutta tällaisten kissojen kanssa tekemisissä olemista Lohkoripsi yrittää kaikin mahdollisin keinoin välttää, mikä yleensä onnistuukin melko hyvin, sillä silloin kun hän unelmoi oikein ahkerasti, hänen pupillinsa ja iiriksensä nousevat jonnekin luomien taakse, niin että jäljelle jäävät vain silmien valkuaiset, jolloin hänestä tulee hyvin peloittavan zombin näköinen, eikä kovinkaan moni sellaisen transsisen mielipuolen näköisen tyypin kanssa tahdo olla tekemisissä. Varsinkaan silloin kun Lohkoripsi vielä joskus paljastaa tuommoisena tyhjäsilmänä hampaansakin. Hihhih, mikä epämiellyttävän seuran kaihtamisen veijarimestari sinä oletkaan, Lohkoripsi!

4) Menneisyys tunnutaan myös yleensä kohautettavan pelkkänä tarpeettomana luettelona muutamia sattumanvaraisia tapahtumia. Menneisyyden käytännön merkitys pelejä ajatellen ei ehkä ole aivan yhtä tärkeä kuin luonteen ja ulkonäön, mutta sillä on kuitenkin kiistämätön tarpeellisuutensa selitettäessä sitä, kuka hahmosi on nykypäivänä. Parhaiten kirjoitettu menneisyys on tarkka sopivissa kohdissa ja kertoo hahmostasi mielenkiintoisia faktoja, joilla on yhteytensä nykypäivään. Tämä ei tietenkään ole aivan pakollista, sillä tottahan menneisyys voi olla myös aivan vapaamuotoinen henkilöhistoria. Jos se kuitenkaan ei kerro hahmosta oikein mitään olennaista, niin silloin se ei oikein täytä tarkoitustaan.

Menneisyydessä voi olla kerrottuna ja nimenomaan kerrottuna eikä listattuna esim.

-Minkälaiset olivat hahmon pentuajat (jos hahmo on oppilas) tai oppilasajat (jos hahmo on soturi)?
-Oliko hahmo joskus nuorempana ratkaisevasti tai vähemmän ratkaisevasti erilainen luonteeltaan?
-Onko hahmon menneisyydessä ollut jotain tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet hänen nykyiseen luonteeseensa?
-Onko hahmolla ollut traumaattisia tai poikkeuksellisen ilahduttavia kokemuksia?
-Minkälaisia sosiaalisia suhteita hahmolla on ollut?
-Onko hahmon historiassa tapahtunut mitä tahansa muuta merkittäviä tai aivan merkityksettömiä tapahtumia, hauskoja tai vähemmän hauskoja sattumuksia tahi onko muuten vain jotain kaskuja kerrottavaksi?

Tapahtumien keksiminen ei todellakaan ole vaikeata. Menneisyyden kirjoittaminen on ehkä parhaimmillaan kuin ensimmäinen roolipelaivastauksesi, jossa voidaan käydä pituusrajoituksetta läpi koko hahmon henkilöhistoria.

Näistä mainitsemistani kohdista tohtisin huomauttaa, että ne eivät täällä läheskään aina täyty toivomallani tavalla. Se ei tarkoita, että kaikilla hahmoilla pitäisi olla tuollainen lennokas laatimani esimerkin kaltainen novellin mittainen luonnekuvaus eikä myöskään sitä, että kaikki mainitut seikat olisi orjallisesti otettava huomioon. Se ei myöskään tarkoita sitä, etteivätkö minun mielestäni parannusta vaativat hahmot voisi päästä peliin mukaan, sillä kaikkein tärkeintähän on aina parhaansa yrittäminen. Ja minä muuten uskon, että aika moni täällä pystyisi paljon parempaan kuin miltä näyttää, kunhan vain vähän näkisi vaivaa yrittämiseen.

Kun kyseessä kuitenkin on tekstipohjainen roolipeli, niin oletuksena tietysti on, että kirjoittaminen olisi kaikille nautinnollinen prosessi ja luominen antoisaa toimintaa. Huolella ja vaikka pienellä vaivallakin luotu hahmo on aina kiinnostavampi niin kirjoittajalle itselleenkin kuin lukijalle. Meitä kirjoittajia on moneen junaan: on ytimekkäämpiä ynnä asiallisempia ja sitten runollisempia ja lennokkaampia. Ihan kuka tahansa pystyy kuitenkin luomaan mielenkiintoisen roolipelihahmon ja kirjoittamaan siitä sanallisesti mahdollisimman kattavasti, toiset pienemmällä, toiset suuremmalla vaivannäöllä, mutta kaikille sen luulisi kuitenkin olevan hauska toimenpide eikä mitään pakkopullaa, koska vapaaehtoisesta harrastuksestahan on kyse.

Asiaan liittyen voi kysellä vaikka yksityisviestillä, koska olen huomannut olevani aika haka auttamaan hahmokuvauksen laajentamisessa, vaikka uskonkin, että kuka tahansa pystyy hieman aivonystyröitään hieromalla siihen itsekin. Annan kuitenkin mielelläni vinkkejä tai ulkopuolisen huomioita, jos semmoisia kuka tahansa tahtoo.

Tärkein ohje: Aina kun olet tehnyt hahmohakemuksen (sama pätee kyllä roolipelivastaustakin), lue se kertaalleen itse lävitse ennen lähettämistä. Oikolukiessasi kertaalleen tuotoksesi läpi on vielä viimeinen tilaisuus arvioida, millaisen kuvan tekstistä lukija oikein saa ja mitä seikkoja voisi vielä täsmentää ja parantaa. (Tämä seikka on erittäin tärkeä myös yleisen kieliasun ja oikeinkirjoituksen kannalta.)

Ja vielä pee äs: Vaikka hahmo olisi hyväksytty jo ja sillä olisi kuinka pelailtu, niin ihan milloin tahansa on luvallista mennä muokkaamaan sen tietoja parannellakseen ja laajennellakseen. Minäkin olen harrastanut tätä, ja kirjoitellut omaksi ilokseni salassa joidenkin vanhimpien hahmojeni tietoja melkein täydelleen uusiksi. Koska vähän outo on se, joka ei saa tyydytystä siitä, että oma hahmo on mahdollisimman itseään miellyttävästi kuvailtu, eikö...?