Emmi Kisuli
Viestien lukumäärä : 18 Join date : 27.10.2014 Ikä : 23 Paikkakunta : Valkeakoski
| Aihe: Hopeakynsi Ke Loka 29, 2014 9:44 am | |
| KUVANimi: Hopeakynsi Ikä: 3 vuotta Skp: Naaras Klaani: Meriklaani Paikka hierarkiassa: Soturi Luonne: Hopeakynsi on tomera ja ahkera, melko kokenut soturi. Häneltä ei puhti lopu edes kiperän paikan kohdalla. Kuitenkin Hopeakynnen olemus on rauhallinen ja lojaali. Ehkä siksi että hän oli pentuna energinen ja touhukas, ja joutui siksi hankaluuksiin, Hopeakynsi on tajunnut että rauhallisuus ja tyyneys on kaiken A ja O. Taisteluun Hopeakynsi heittäytyy pelotta. Hänen kokonsa ja kyntensä puhuvat puolestaan kun nujakoidaan oman klaanin oikeuksien puolesta. Joskus Hopeakynnen saa kyllä kynsin hampain kiskoa irti vastustajasta, vaikka tämä ulvoisi jo tuskissaan. Ei Hopeakynsi tappamaan alennu, ainakaan ilman syytä. Pahin heikkous Hopeakynnessä on se miten helposti hän ärsyyntyy. Kyllä siinä ovat muutamat saaneet ikuisen muistutuksen haastaessaan riitaa hänen kanssaan. Ulkonäkö: Hopeakynsi on leopardikuvioinen suuri ja jäntevä naaras. Sen tassut ovat ruskeat. Aivan tassujen kärjet ovat hiilen mustat ja niistä pistää esiin. Laikkujen koot vaihtelevat turkilla ja hännässä on isompia laikkuja. Hännän kärki on musta. Hopeakynnellä on musta nenä ja anturat. Menneisyys: Kerran klaaniin syntyi pieni pentue. Niiden seassa kiemurteli leopardi kuvioinen leveäharteinen pieni karvakasa. Kun pentu kasvoi, avasi silmänsä ja astui ulos pentutarhasta, huomattiin tämän tassuista kasvavat suuret käyrät kynnet. Se nimettiin Hopeapennuksi ja täyttäessään kuusi kuuta sai se nimen Hopeatassu ja alkoi harjoitella soturiksi. Ahkera ja täsmällinen soturioppilas kiisti itseltään leikit ja pikkunujakat ystävien parissa ja harjoittelu vei kaiken ajan. Hopeatassu metsästi ja vei ruokaa kuningattarille ja klaanin vanhimmille. Aurinkohuipun hetkellä piti seistä harjoitus paikalla. Siitä Se nujakointi alkoi,ja jatkui iltaan asti. Ensin tuntui kuin se olisi oluit vain turha ja uuvuttava leikki tappelu josta seurasi kolottavia luita ja naarmuja. Pikkuhiljaa oli mestarin vuoro maistaa pölyä. Hopeatassu kellisti muita oppilaitakin. Joskus hän jäi yksin,koska ei varsinaisesti osannut leikkiä, vaan pyrki aina voittamaan ja olemaan paras. Lopulta hän oli valmis. Läpäisi metsästys kokeen, ja liittyi sotureiden riviin kantaen nimeä Hopeakynsi... Oppilas: KOIVUTASSU | |
|