Myrkkyaskel

Aihe: Myrkkyaskel Ti Toukokuu 06, 2014 4:56 am

Myrkkyaskel

Ikä: n. 6 vuotta eli 72 kuuta.

Sukupuoli: naaras

Paikka hierarkiassa: soturi

Klaani: Tuliklaani

Ulkoinen olemus: Myrkkyaskel ei ole mikään tavanomaisesti kauniiksi luokiteltu kissa. Kasvot ovat kapeat, koko ruumis on hyvin hoikka huolimatta hyvinsyömisestä. Pienikokoinen kissa ei kuitenkaan ole, naaras on korkeajalkainen ja isokokoinen. Turkki on tavanomaisen lyhyttä, aavistuksen sekaista. Väritys naaraalla on ruskeanharmaa, tiheään raidallinen. Raidat ovat tummempia kuin muu turkki. Korvat ovat pienehköt. Kynnet ovat Myrkkyaskeleella pitkät, häntä samoin. Naaraan silmät ovat kapeat, vinot ja sokeeraavan siniset. Arpia naaraalta löytyy etujaloista ja selästä, tosin ne ovat melko huomaamattomia.

Luonnetta: Myrkkyaskel on luonteeltaan hieman hankala kissa. Naaras ei menneisyytensä takia edes yritä etsiä itsellensä kumppania, eikä muittenkaan ystävien saaminen ole niin helppoa. Hän on varautunut oikeastaan kaikkia kohtaan. Myrkkyaskel on myös hyvin klaanikeskeinen, ja Meriklaanin jäsenet eivät ole hänen erityissuosiossaan. Yleensä kissa on melko vakava, mutta joskus hän oli myös aivan tavallinen ja melko iloinenkin. Myrkkyaskel pitää paljon kiipeilystä, ja onkin äärettömän taitava pyydystämään oravia. Klaanissa hänet tunnetaankin parhaiten vain siitä, että hän on "se erakko, joka hyppii oksilla". Taistelussa naaras on melkoisen säälimätön, varsinkin meriklaanilaisia kohtaan. Kylmäsydäminen tai murhaaja hän ei silti ole.

Menneisyys: Hiirenkorvan yönä syntyi Tuliklaanin nuorimmalle kuningattarelle, Viiltokuulle, suurin pentue moneen moneen kuuhun. Seitsemän pientä pentua vikisi Viiltokuun kyljessä. Niistä tuli pentutarhan vahdituimpia pienokaisia, osaksi sen takia, että niin suuren pentueen pelättiin menehtyvän suurimmaksi osaksi. Kuitenkaan niin ei käynyt. Myrkkypentu, neljäs koko pentueesta, nimettiin hänen silmiensä luonnottoman sinen mukaan. Myrkkypentu kasvoi vilkkaitten sisaruksiensa kanssa, joukkoon sulautuen. Hän oli perinyt emoltaan älykkyyden ja huomaamattoman ulkonäön, näin Myrkkypentu osoitti jo pienenä taitavan saalistajan merkkejä.
Oppilaana Myrkkytassu oli nopeaälyinen ja vilkas. Hän rakasti rajapartiokierroksia iltaisin, silloin hän oli omimmillaan. Hiipimässä varjoissa. Hänen mestarinsa, Höyrynliito, oli juuri oikea mestari hänelle. "Höyrypääksikin" kutsuttu energinen kolli oli ensikertalainen mestarina, mutta melkein heti Myrkkyaskeleen nimittämisen jälkeen hän joutui onnettomuuteen, eikä sen jälkeen voinut enää saalistaa itse ruokaansa. Höyrynliito joutui etuajassa klaaninvanhimman asemaan, ja Myrkkyaskeleen suru entisen mestarin loukkaantumisesta oli suuri.
Myrkkyaskeleen elämä muuttui hänen rakastuttuaan peruuttamattomasti luopioon. Luopio oli komea, monien naaraiden tavoittamaton ihastus joka kulki paikasta toiseen särkien sydämiä. Myrkkyaskel ei kuitenkaan tästä tiennyt, hän ajatteli vain Sorakynnen meripihkanvärisiä silmiä. Myrkkyaskel ei onnistunut hoitamaan soturin tehtäviä kunnolla, hän kuljeskeli päivät pitkät etsimässä Sorakynttä. Luopio kävi tapaamassa naarasta muutamana päivänä, ja lähti sitten jo jonnekin muualle. Myrkkyaskel luuli Sorakynnen olevan yhä metsässä, ja etsi häntä joka puolelta. Toinen soturi klaanissa oli saanut kuulla Myrkkyaskeleen ongelmista, ja sai hänet viimein uskomaan, että etsiminen oli turhaa. Kuitenkaan hän ei tiennyt Sorakynnen petturuudesta, hän luuli tämän kuolleen. Naaras masentui joksikin aikaa, mutta päätti jatkaa klaanin hyväksi työskentelyä. Hänestä tuli tarmokas soturi, joka ei kuitenkaan hyväksynyt suurinta osaa kissoista lähelleen.

Klaanikeskeisyyden piirre ei ollut vielä naaraassa kehittynyt, kun tämä jälleen rakastui rikkoen soturilakia. Tällä kertaa kohde oli meriklaanilainen Nopsavirta. Tai itse asiassa entinen Sorakynsi. Valehtelun keinoin tämä oli liittynyt Meriklaaniin, ja vaihtanut nimensä. Rakkaansa uudelleennäkemisestä lumoutunut Myrkkyaskel ei kuitenkaan osannut epäillä Nopsavirran valheita siitä, miten tämä oli sankarillisesti taistellut vieraita kissoja vastaan, jotka häätivät tämän alueelta pois. Muutaman kuun ajan tämä pari tapaili toisiaan, kunnes Myrkkyaskel sai tietää kauhean totuuden: Nopsavirralla oli pentuja meriklaanilaisen naaraan kanssa. Viha valtasi Myrkkyaskeleen täysin. Hän hyökkäsi yön varjoissa Nopsavirran kimppuun. Meriklaanissa saatiin tietää Nopsavirran petturuudesta klaanilaisia kohtaan, ja tämä häädettiin klaanista huolimatta vakavasta vahingoittumisesta Myrkkyaskeleen kynsissä. Myrkkyaskel ei välikohtauksen jälkeen ollut enää itsensä. Hänestä tuli hiljainen ja vainoharhaisen oloinen muitten klaanien suhteen. Naaras ja päällikkö ovat sopineet yhdessä, että Myrkkyaskeleen ei pidä osallistua klaanikokouksiin. Se on parasta Tuliklaanin kunnialle, muille klaaneille ja Myrkkyaskeleelle itselleen.

Oppilas: Takkutassu
Kumppani: -
Tavatut: -