Nelituuli
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.


Villeintä verbaaliviiksien väpätystä
 
PääsivuPääsivu  Latest imagesLatest images  HakuHaku  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään  

 

 Seepratähti

Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Kkurakur
Kotikisu
Kkurakur


Viestien lukumäärä : 117
Join date : 19.10.2013

Seepratähti Empty
ViestiAihe: Seepratähti   Seepratähti EmptyTo Toukokuu 01, 2014 9:28 am

Seepratähti Seeprahyppija_zpsadca805e
SEEPRATÄHTI ent. Seeprahyppijä
72 kk, kolli, päällikkö, 9 elämää

Mestarina aikoinaan toimi Punapolvitarantula

ULKOINEN: Kolli näyttää vielä ikäisenäänkin nuorelta klopilta, vaikka onkin saavuttanut jo ihan kunnioitettavat ikävuodet. Hänen kehonsa on melko kapea joka suunnasta katsottuna, vaikkakin jalat ovat ilmeiset hyppääjän jalat - jänteikkäät ja lihaksikkaat. Herran turkin värityksestä monet ovat viettäneet unettomia öitä - siitä on mahdotonta sanoa, onko se mustaa vaiko tummanruskeaa, joten helpointa on todeta, että se riippuu täysin valaistuksesta ja on mitä luultavimmin mustan ja tummanruskean sekoitus. Vaalea naamavärkki ja raidat ovat kuitenkin yksiselitteisen kermanvaaleat. Korvat kissalla ovat melko suuret ja karva on tyylikkään lyhyttä sekä kadehdittavan tiivis. Seepratähden silmät ovat kelvon kokoiset ja pääpiirteittäin keltaiset, mutta melko usein hänen silmänsä punertavat niin pajon, että lopputuloksena hän näyttää siltä kuin ei olisi koskaan nukkunut kokonaista yötä.

SISÄINEN: Herra Seepratähti on melkein yhtä kohtalokas kuin hänen ulkonäkönsäkin. Hän on viileä, harvasanainen ja vetäytyvä, sekä usein pidetty jokseenkin erikoisena veitikkana, onhan hänellä mitä erikoisimpia pakkomielteitä. Suurimman obsession kollille muodostaa luonto ja sen tutkaileminen, sekä etenkin eräät kahdeksanjalkaiset lajikkeet, joita hän suorastaan jumaloi. Hän on muutoinkin kiinnostunut kaikesta maailman menosta, minkä vuoksi hänet usein tapaakin haahuilemasta metsiköstä ja ihastelemassa luonnon monimuotoisuuksia. Tämä suuri kiinnostus luontoäidin ihmeitä kohtaan on johtanut siihen, että hän asettaa monet luonnon ihmeet itsensä edelle, mikä aiheuttaa useimmiten ratkiriemukkaita tilanteita. Ainakin muiden kissojen silmissä.

Kuitenkaan herra Seepratähden elämää ei ohjaile pelkästään hänen suuret pakkomielteensä luontoa kohtaan. Hän on kaiken koomisuutensa huipuksi vielä huono-onninen ja hänelle usein jäävät kaikki ne hanttihommat, joita muut eivät suostu hoitamaan - kolli itse kun on kovin huono kieltäytymään hänen apuansa pyydettäessä. Useat tuppaavat vieroksumaan herraa hänen hiukan jopa pelottavan ulkomuotonsa ja hiljaisen uhkaavuutensa johdosta, mutta hän on oikeastaan varsin herttainen luonteeltaan, vaikka onkin totaalisen tassun alla ja täten muiden kissojen pompoteltavissa.

Päälliköksi päästyään tumma herra on alkanut kasvattamaan itselleen jonkinlaista selkärankaa. Nimittäin Seepratähti kykenee nykyään jo johtamaan klaania tunnontuskitta ja yrittää parhaansa mukaan johtaa klaaniaan hyvin, vaikka se onkin toisinaan hänelle vaikeaa. Hän saattaa olla toisinaan harvasanainen ja liian lempeämielinen päällikkö, mutta jouduttuaan kohtaamaan sen, mihin hän oikeasti kuuluu, ystävämme Seepratähti on reipastunut paljon soturiajoistaan.

AIEMMIN: Seeprapennun emo oli aikoinaan täysin tuskastunut pentuunsa - pieni pyllerö ystävämme nääs oli aina täysin omissa maailmoissaan, eikä kukaan saanut häneen minkäänlaista yhteyttä. Hänen epäiltiin olevan jollain tapaa sairas, mutta oikeastihan juttu oli niin, että pentu oli niin haltioitunut ympäröivästä maailmasta, ettei hän koskaan kuullut, mitä muut hänelle yrittivät maukua. Tämän vuoksi Seeprapentu-raukan varhaiset sosiaaliset suhteet olivat varsin rajoittuneet, ja nuoresta kollista kehittyi nopeasti varsin vaitelias veitikka ujoutensa takia.

Soturioppilaaksi ryhtyessään muuttui nuoren Seepratassun elämä. Hän sai klaanissaan viisaana ja arvostettuna pidetyn Punapolvitarantulan mestarikseen, mikä osoittautui nappivalinnaksi - Seepratassun ja Punapolvitarantulan välille kehittyi tiivis mestari-oppilassuhde. Punapolvitarantula oli itsekin kiinnostunut luonnosta ja etenkin hämähäkeistä, minkä vuoksi hän ja Seepratassu viettivät usein laatuaikaa hämähäkkien bongailureissuilla. Raidallinen kollinalku oppikin rakastamaan noita kahdeksanjalkaisia veitikoita, eikä tämä rakkaus noihin ihmeellisiin niveljalkaisiin ole vieläkään laantunut.

Soturiksi päädyttyään on Seeprahyppijä tehnyt kaiken niin tunnollisesti, kuin vain soturi voi kaiken tehdä - yhtäkään annettua tehtävää ei hän ole jättänyt hoitamatta. Suurta surua aiheutti kollille hetki, jona Punapolvitarantula menehtyi traagisesti silloin jo klaanivanhukseksi siirtyneenä. Tuo Seeprahyppijän rakas mestari oli eräänä päivänä lähtenyt yksin metsälle hämähäkkien ihmeellisyyksiä tutkimaan, mutta tuo arvokas vanhuskolli oli erästä hienoa rouva tarantulaa tutkiessaan jäänyt mäyrän uhriksi. Nuori soturi Seeprahyppijä oli järkyttynyt tästä syvästi, olihan Punapolvitarantula hänen ainoa ystävänsä ja ymmärtäjänsä, eikä hän kyennyt puhumaan ainakaan viikkoihin tämän tragedian jälkeen. Herra alkoi myös pelkäämään mäyriä aivan suunnattomalla tavalla, sillä aina sellaisen nähdessään muistuu menettämisen aiheuttamat traumat. Tosi surullisesta ja traagisesta menneisyydestään huolimatta Seeprahyppijä jatkaa elämäänsä mestarinsa kaunista muistoa vaalien. Tsemppiä loppuelämään, Seeprahyppijä, tsemppiä!

TAPAHTUNUTTA: Elettyään pitkään rauhallista klaanielämää on Seeprahyppijänkin elämässä alkanut tapahtumaan. Nimittäin alkuun hän kohtasi ensimmäisen ystävänsä, luopio Naakkapupillin, jonka kanssa hän pääsi maistamaan ensi kertaa elämässään seikkailua. Myöhemmin hänet nimitettiin varapäälliköksi, mikä oli herralle ehkä turhankin musertavaa ja kissaparka ei oikein tiennyt, miten päin hänen olisi pitänyt olla. Varapäällikkönä hän miltei karkasi klaanistaan ystävänsä Naakkapupillin matkaan, mutta päätyi kuitenkin valitsemaan klaaninsa ystävänsä sijaan.

Valoklaanin ja Tuliklaanin kärhämän, johon myös silloinen Seeprahyppijä osallistui vastahakoisesti, jälkeen Laikkutähden riistettyä itseltään hengen kollista kohosi Tuliklaanin uusi päällikkö. Hän on sopeutunut yllättävän hyvin tehtäväänsä ja alkaa vähitellen kehittyä paremmaksi päälliköksi päivä päivältä, vaikka se onkin hänen luonteellaan toisinaan hankalaa.

EX-OPPILAITA: Kajotassu, Kaikukatse

PELATUT PELIT:
KESÄ Saanko minä pitää sen, saanhan? (jäänyt kesken)
KESÄ Suuret mahdollisuudet
KESÄ Paholainen vasemmalla, mitä onkaan oikealla
KESÄ Päivälenkki (jäänyt kesken)
KESÄ Erillaisuudet
SYKSY Onnitteluni, tästä lähin sua ohjaa tuhat tappajasatelliittia ja tassutettu täysnössö (jäänyt kesken)
TALVI Vaviskaa vatsarastaisen valtiaan valtaa
TALVI Kaivahan luistimesi, sillä nyt luistellaan
KEVÄT Eheydy tai yksin kuolet
KEVÄT Seeprojako nähdä saan?
KEVÄT Mieli liitää lailla perhosen
KEVÄT Kohta räjähtää [Tuliklaani vs. Valoklaani] (ryhmäpeli)
KESÄ We love kok (ryhmäpeli)
SYKSY Kissanristiäiset
Takaisin alkuun Siirry alas
http://kurmitsa.deviantart.com
 
Seepratähti
Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Nelituuli :: Klaanit :: Kuolleet :: Tähtiklaani-
Siirry: