Hopeaturkki/Shasha

Naaraan silmät ovat epäluonnolliset ja niissä paistaa mystisyys ja sekä rauhallisuus. Hän kumminkin näkee hyvin silmillään. Ne ovatkin aika harvinaisuudet myös eikä ne jää keneltäkään huomaamatta!

Nimi: Hopeaturkki/Shasha
Kutsumanimi: Shasha *Kaksijalan antama kutsumanimi*
Ikä: 2 vuotta
Skupuoli: Naaras
Klaani: Luopio (Varmaa ei ole sillä naaras oli syntynyt silloin kun isä oli klaanissa)
Suhde: -

ULKONÄKÖ:
Ulkomuoto: Hoikka ja siro, voimakas ja elegantti. Se on notkea ja jäntevä, sulavaliikkeinen. Silmien värissä on sinistä ja turkoosia ja ne ovat epäluonnolliset mutta harvinaisen kauniit ja mystiset. Turkki on siniharmaa, hopeanhohtoinen ja samettinen. Häntä on aavistuksen muuta ruumista tummempi. Anturat ovat tummanharmaansiniset. Turkki on kaksinkertainen ja se hohtaa hopeaa kuunvalossa ja soveltuu kesään ja talveen. Nenä on harmahtavansininen. Korvat normaalia hieman pienemmät ja sisältä tummemmat. Neidillä on viikset mutta ne ovat sen verran ohuet että ne näkyy juuri ja juuri.

LUONNE:
Hopeaturkki/Shasha on valpas ja erittäin älykäs, eikä sitä mitkätahansa temput metkauta. Kisua on vaikea saada kiinni varsinkin puissa ja talon katoilla. Shasha on kyllä erittäin utelias ja myös harkitseva. Neiti on kyllä ystävällinen ja auttaa mielellään. Toisin hän osaa silmistä heiman katsoa millainen hänen seuralaisensa on ja hän jopa voi kieltäytyä auttamasta. Neiti on elegantti eikä voi sietää jos turkki kastuu litimäräksi vaikka ei hän ihan niin hienostelija ole kuin jotkut kissimirrit. Hän on äänetön kuin hiiri ja hän nauttii vapaudesta. Vaikka hän on aikapaljon yksin hän pitää seurasta myös. Vaikka Shasha on hyväsydämminen suuttuessaan hän voi muuttua hurjaksi ja silloin mikään ei pysäytä häntä nitistämästä sen aiheuttajaa tai antaa edes opetuksen jota toinen ei varmasti unohda hetkeen! Luopion elämä on opettanut hänelle että elämässä tulee ja menee mahdollisuuksia ja onnea. Hän uskoo että onni ja hyvyys on jokapuolella. Sen pitää vain itse nähdä ja keksiä. Shashan sydäntä on vaikeaa omia jos joku kolli sitä yrittääkään omia syystä tai toisesta. Vaikka naaras saattaa olla vähän hätääntyneen puoleinen tai punastuva, se vaan hieman hämää toista. Sisällä naaras ajattelee,pujoo pieniä juonia päästä siitä hetkestä eroon sillä hän pelkää että jos hän tekee suhteen niin hänen kumppaninsa riestää hänen vapauden. Naaraisiin Shasha on hellä ja ymmärtäväinen mutta kolleille hän on vähän koppava ja näyttää selvästi että ei ole mikään hienokainen. Luopiona sekä matkailijana Shasha on kuullut yhtä ja toista klaaneista sekä tietoja mikä vaan antaa ruokaa hänen isolle tiedolle. Hän tietää aika paljon elämästä ja on valmis opettamaan sitä muillekkin. Kisuli osaa myös olla itsepäinen mutta myös hieman herkkä.



MENNEISYYS:
Hopeaturkki syntyi Kulkurin kujilla tai niin hän kuvittelee ja olettaa. Periaatteessa neiti on syntynyt Yöklaanin alueella. Hopeaturkin isä eli Valkoturkki oli ennen Yöklaanin soturina. Valkoturkki tutustui kotikissaan naaraaseen jonka nimi oli Bella. Näiden kyyhkyläisten romanssi lähti käyntiin. Valkoturkki ei kyllä kertonut klaanin johtajalle sillä pelkäsi menettävänsä arvokkuutensa ja laumansa. Myöhemmin kun Bella oli synnyttänyt ainoan pennun keskellä yötä Valkoturkki huomasi pennun turkin hohtavan hopeaa kuun valossa. Siitä tuli Hopeaturkki, kuin hopean palanen kuutamolla, silmät kuin merenaallot ja avaruuden alku.. Bellan omistajat muuttivat kuin tuhkatuuleen ja vain talo jäi paikoilleen. Valkoturkki samalla erosi laumasta omalta taholtaan kun huomasi Bellan kadonneen, sekä pennun. Suru oli suuri kollille ja hän tunsi suurta vihaa kaksijalkaisille. Kumminkin kun kolli tuli uudestaan tyhjään taloon hän kuuli vinguntaa ja piipitystä. Rikkinäisen sohvan takana oli Hopeaturkki.. Valkoturkki otti pentunsa ja päätti kasvattaa itse ja tulla yksinhuoltajaksi. He muuttivat Kulkurin kujaan. Ei mikään paratiisi mutta jos osasi elää oikein täällä niin kyllä se kelpasi. Myöhemmin pentu joutui koiran jahtaamaksi ja kolli taisteli hengellään pentunsa puolesta, mutta kävi surullinen loppu. Valkoturkki menehtyi ja koira juoksi pakoon nuollen haavojaan. Hopeaturkki vikisi ja inisi isää nousemaan mutta mitään ei tapahtunut. Yksin, ei äitiä, isää eikä sisaruksia. Yksin Hopeturkki käveli keskellä sadetta kujalla itkien kokoajan. Pentu törmäsi vanhaan mieheen joka oli Talo-yhtöstä. Kaksijalkainen oli vanha että ihme että se oli hengissä ja sokea. Mies tarjosi pennulle eväästään ja heistä tulivat ystäviä. Joka päivä Hopeaturkki kävi vanhan miehen luona joka antoi joskus maitoa, mutta kotikissaksi pentu ei tullut. Se oli varma! Elämä alkoi asettua vaakalaudalle ja Hopeaturkki oli noin vuoden ja alkoi elämään Kulkurin kujalla sekä käveli nopeasti Talo yhtiö paikalla. Kaksijalkainen kutsui Hopeaturkkia Shasha nimellä ja jotenkin naaras piti siitä enemmän kuin Hopeaturkista. Hän sai toisen nimen. Shasha/Hopeaturkki nautti elämästään mutta ei ole koskaan saanut tietää lapsuudestaan. Valkoturkki kertoi että hän oli syntynyt Kulkurin kujalla ja emo oli kadonnut. Shasha/Hopeaturkki miettii joskus saakohan hän koskaan tietää oikeaa menneisyyttään.

MUUTA:
-Vieraitakohtaan on varovainen mutta hänellä on käytöstavat.
- Haluaa että häntä kutsutaan Shashaksi mutta naaras kertoo oikean nimensä myös.
- Pitää öistä ja loikoilla kuun valon alla
- Shashalla on pieni ääni sisällä joka puhuu hänelle aina joissain tilanteissa. Ääni on mystisen arvoitus jopa naaraallekkin, mutta hän itse uskoo että se antaa vain seuraa eikä kerro siitä kenellekkään. Äänen ääni on mystinen, se voisi kuulua naiselle tai miehellekkin.

Hopeaturkin Isä. (Tarkempi tieto lauman lähtemisestä)

Valkoturkki oli hyvä soturi Yöklaanin laumassa ja oli jopa naisten mies välillä. Toisin hän rakastui ensisilmäyksellä kotikissaan Bellaan. Joka toinen päivä kolli meni tervehtimään naarasta ja rakkaus tuli voimakkaammaksi. Toisin, kun Bella katosi (omistajat muuttivat) sydän särkyi Valkoturkin sisältä. Suru oli niin suuri että hän ei voinut selittää sitä kenelekkään. Päälikölle kolli kertoi surun murtamana että hän ei voi elää klaanissa sydän särkyneenä. Hän oli murtunut, ensinmäinen ja varmasti viimeinen rakkaus oli kadonnut. Valkoturkki pyysi että päälikkö ei kertoisi kenelekkään syytä lähtemiseen. Se voisi olla yksi syy miksi laumalaiset halveksivat Valkoturkkia tietämättä syytä hänen lähtemiseen. Valkoturkki oli vihainen, surullinen ja lohduton. Hän halusi tappaa jonkun mutta hillitsi itsensä. Sekin voisi olla toinen syy. Hän ei halua vahingoittaa ketään kun surun viha oli suuri. Toisin, kun hän löysi tyttärensä Bellan yksin rikkinäisen sohvan takaa Valkoturkki ajatteli palata Hopeaturkin kanssa, toisin. Jos lauma kerran halveksi häntä. Ei hän voinut palata joten kolli kasvatti tyttärensä...mutta ei kauaa kunnes kuoli koiran raadeltavaksi.

Tavannut:
Raptoritassu: Äkeä pikkuinen mutta sisimmiltään erittäin mukava. Muistuttaa hieman minua pienenä.
Patasydän: Mukava kolli ja aika helppo jutella.
Varjohalla: Aika ujo mutta erittäin kiva kolli.
Haikujuuri: Erittäin hauska ja roteva kolli ja hyvä miettimään asioita vaikka ehkä näyttää siltä että   ajatukset voivat mennä muualle. Jäi hyvät kokemukset.

ihana hahmo kerrassaan ;)

Kiitos paljon! :)