Raptoritassu

Ulkoinen: Uhkaavan näköinen nuori kolli, mutta vain väritykseltään - kokonsa puolesta hieman tavanomaista nuorta kissaa pienikokoisempi. Pörheä ja raidallinen karvapeite, jonka raidat ja väritys muistuttavat punertavan velociraptorin nahan kuviointia. Posket ja vatsa ovat kermanvaaleat, ja muu turkki on punertavan ruskeaa. Mustat raidat kulkevat nenänpäästä aina hännänpäähän saakka. Selkärandan alueella mustien raitojen lomassa on vaaleita läiskiä. Takajalkojen sääriluissa raidoitus muuttuu suuriksi, epäsäännöllisiksi kuvioinniksi, jossa on nähtävissä myös kermanvaaleita läiskiä, sekä jalkapöytäluissa on myös havaittavissa epäsäännölliset, mustat läiskät. Silmät pääosin keltaiset, mutta niissä on erotettavissa myös vihreän eri sävyjä. Karva pitkää, ohutta ja sileää, ja se luo illuusiota vankasta ruumiinrakenteesta, vaikka Raptoritassu onkin suhteellisen hoikka ja kevytrakenteinen. Jalat ja tassut ovat kuitenkin vahvat, ja tassujen kynnet ovat terävät ja poikkeuksellisen pitkät. Häntä pitkä, suippo ja terävä kärjestä.

Sisäinen: Raptoritassulle kaikista ominaisimmat piirteet ovat laiskuus, välinpitämättömyys ja itsekkyys. Hän ei ole kiinnostunut ympäröivästä maailmasta muiden ikäistensä tavoin, ja hän viihtyy parhaiten saadessaan vedellä rauhassa hirsiä. Hänen tapansa käsitellä asioita, jättämällä ne tekemättä, usein aiheuttaa kiivaita sananvaihtoja muiden kissojen kanssa ja sen vuoksi hän ei tule helposti muiden kanssa toimeen. Kolli ei kuitenkaan etsi riitaa tietentahtoen, sillä hän ei pidä riitelemisestä tai fyysisistä konfliktitilanteista, vaikka hänen kielensä ja kyntensä terävät ovatkin. Nuorella oppilaalla ei ole minkäänlaista miellyttämistarvetta, eikä hänellä ei ole motivaatiota tulla soturiksi - tämän vuoksi hän koettelee monen soturin hermoja välinpitämättömällä käytöksellään. Nuori herra kuitenkin kunnioittaa vanhempia sotureita ja soturilakia, vaikka ei olekaan kiinnostunut soturien tehtävistä tai niiden opettelusta.

Vaikka Raptoritassu onkin työtä välttelevä, eikä mitenkään erityisen lahjakas oppilas metsästys- tai taistelutaidoiltaan, hän on yllättävän älykäs - hän vain käyttää älyään tehtävistä ja epämiellyttävistä tilanteista luistamiseen sen hyödyntämisen klaanielämässä sijaan. Yleisesti monia ärsyttävästä luonteestaan huolimatta hän myös on uskollinen niille, jotka ovat lunastaneet itsekkään kollin kunnioituksen. Hänen käytöstään selittävät itsensä etsiminen ja kehittymättömät taidot ilmaista itseään ja tunteitaan, minkä takia hän vaikuttaa muiden silmin kiittämättömältä kakaralta.

Aiemmin: Punaruskean kollin emo oli klaanisyntyinen kissa, mutta hänen isästään turhan monella ei ole tietoa - huhujen mukaan oman klaanin kissa voisi olla isä, mutta jotkut epäilevät myös toisen klaanin kissan olevan sotkeutunut tapaukseen. Jotkut uskovat hänen olevan luopion soluista peräisin, mutta ne puheet eivät ole kantautuneet nuoren oppilaan omiin korviin. Hän itse ajattelee isänsä olevan omasta klaanistaan, sillä hän haluaa uskoa olevansa puhdasverinen Valoklaanilainen. Nimensä hän sai silmiinpistävästä värityksestään ja mustista, terävistä kynsistään.

Raptoritassun syntyessä hän ei ollut ainut pentu, vaan hänellä oli myös veli, joka oli häntä paljon suurempi ja vahvempi. Veljekset olivat pentuina jokseenkin samanlaisia luonteiltaan, mutta Raptoritassun veli oli huomattavasti häntä rohkeampi ja seikkailunjanoisempi. Veli päätti lähteä seikkailuretkelle pentutarhasta, minkä jälkeen hän katosi. Hänen uskottiin kuolleen, ja Raptoritassua kohdeltiin koko pentuajan ylisuojelevasti, jottei kadonneen pennun kohtalo toistuisi. Raptoritassu kasvoi suljetusti, ja hän alkoi pelkäämään ulkomaailmaa jatkuvan suojelun takia - hän vietti suurimman osan pentuajastaan pentutarhassa, smaan aikaan kun samanikäiset pennut temmelsivät ulkona. Muut pennut yrittivät saada hänet mukaan, mutta ylisuojelevuus oli tehnyt punaruskeasta pennusta ujon, eikä hän uskaltanut mennä mukaan leikkiin - muut pennut alkoivat vältellä häntä. Lopulta nuori kollinalku alkoi vältellä muiden kissojen kontaktia, ja hän ryhtyi viettämään aikaansa vetäytyen omiin oloihinsa. Oppilaaksi tullessaan hän ei ollut muiden tapaan innoissaan, vaan kauhuissaan kaikesta tulevista koitoksista, ja on yhä salaa edelleen, mikä ilmenee tökerönä käytöksenä.

Tapahtunutta: Raptoritassun soturikoulutus on edennyt hitaasti. Hänen ensimmäinen mestarinsa Ilveskynsi katosi ja kollinalun motivaatio soturiksi tulemiseksi tuntui vain laskeneen siitä, mitä se oli jo alkujaankin. Uuden mestarinsa eli Haikujuuren kuvioihin astumisen myötä oppilas on alkanut saada vipinää käpäliinsä aiempaa enemmän. Raptoritassu on myös löytänyt uuden motivaationlähteen oppimiseensa Haikujuuren avulla: valoklaanilaiskloppi tahtoo oppia legendaarisen kaatoliikkeen voidakseen lyödä Tuliklaanista tutun Rakuunatassun.

Pelatut pelit:
(pelin vuodenaika - pelin nimi)
SYKSY Mieltä kohentavaa laatuaikaa metsästysharjoittelun tiimellyksessä
SYKSY Oppilaat, nuo ahkerat elämänmuodot (jäänyt kesken)
SYKSY Dramaattisen aamunkoiton tuhat ja yksi haittapuolta (jäänyt kesken)
TALVI Oppilas joka ei osannut oppia
TALVI Eksoottisten tuoksujen hellässä syleilyssä (1/2)
TALVI Paluu kotiin (2/2)
TALVI Susivuorilla tuulee
??? Tienviitatkaan eivät eksymistä estäneet
KESÄ Harjoittele keskenäs!
SYKSY Ei, ei ja ei (jäänyt kesken)
SYKSY Raptoritassun ja Lehvätassun jutut
KEVÄT Velociraptorisen löysinkö tuulten maasta?
KEVÄT Fossiilinko mä löysin?
KEVÄT Melankolissävytteisestä elämästä
KEVÄT Ai, eikö suihkuunkaan voi vaaratta mennä?