Häkäsydän

Nimi: Häkäsydän

Ikä: 2v 1kk

Skp: Naaras

Klaani: Yöklaani

Paikka hierarkiassa: Soturi

Ulkonäkö: Häkäsydämmen turkki on vaalean musta jossa liukuu vaalean ja tumman harmaita juovia, leuan alta lähtee valkoinen juova kohti vatsaa ja sieltä tassujen takaosasta käpäliin. Silmät ovat veren punaiset, se on yksi syy siihen miksi Häkäsydän näyttääkin uhkaavalta. Paksu turkki suojaa kylmyydeltä ja vilustumiselta. Tassut ovat isot ja tuuheat, tämä edistää liikkumisen lumella helpommaksi.


Luonne: Häkäsydän ei nauti muiden kissojen seurasta, sen takia se viettääkin suurimman osan ajastaan siskojensa, Rikkikasvon ja Nokitassun. Valehteleminen ja toisten kissojen arvostelu saa Häkäsydämmen vihaiseksi ja yleensä tuo kissa joka on tehnyt vastaavaa on vihamiehiä häkäsydämmelle. Metsästäminen ja taistelu sujuvat moitteettomasti, tämä kun on rakkaan äitivainaan oppilaana ollut. Nokitassu on sisaruksista nuorin joten Häkäsydämmen on vanhimpana pidettävä huolta, myös Rikkikasvosta, vaikka tämä onkin soturi myös. Tällä ei yleensäkkään ole paljoa sanottavaa jos mielipiteitä tai ohjeita kysytään, eikä tästä ole juttuseuraksikaan. Vaarat eivät ole este, niitä päin Häkäsydän käy pelottomasti, ei tämä pienestä hetkahda. Jos tutustuu Häkäsydämmeen kunnolla voi siitä saada rehellisen ystävän, salaisuudet pysyvät hyvin salassa. Tämä ei pidä ajatuksestakaan ruveta avautumaan muille kissoille ei edes sisaruksilleen, vaan miettii yleensä rauhassa yksin kaikenlaisia maailman asioita ja tulevaisuutta.

Menneisyys: isä oli yöklaanilainen ja niin oli äitikin. He rakastuivat nopeasti jonka seurauksena Salamajuova huomasi tulleensa tiineeksi. Tämän suurin pelko oli menettää soturin arvo ja jäädä kuningattareksi klaaniin. Niimpä Salamajuova piilotti tiineytensä ja katosi klaanista. Muut luulivat tämän kuolleen, kunnes tämä palasi vuoden päästä ja oli kuin mitään ei olisi tapahtunut. Muut klaanin jäsenet olivat epäluuloisia Salamajuovan katoamisesta ja syyttivät tätä muun muassa petturuudesta klaania kohtaan. Tämä sai kuitenkin jäädät klaaniin soturiksi vaikka vartiointi ja saalistus reissut tuntuivat omituisen pitkiltä. Salamajuova saattoi edelleen viipyä pitkiä aikoja poissa klaanin luota. Koska tätä ei koskaan saatu kiinni muiden klaanien rajoilta, eikä tämän turkissa tuoksunut toisten klaanien haju ei muu lauma osannut epäillä mitään. Tosiasiassa Salamajuova kävi säännöllisesti hoivaamassa kahta pentuaan jotka olivat syntyneet syrjäiselle alueelle joka ei kuulunut yhdenkään klaanin alueelle. Tämä opetti pentujansa taistelemaan ja koulutti näistä salaa yhtä päteviä sotureita kuin klaanisyntyisetkin olivat.
Pikkuruinen häkätassu ei tajunnut tai edes miettinyt mitä kaikkea tuolla syvemmällä metsässä voisikaan olla. Rakkaan emon poissaolot eivät vaikuttaneet pienen pennun mieleen mitenkään, eikä tämä osannut epäilläkkään mitään. Häkätassu vietti aikaansa Pikkuruisen siskonsa kanssa leikkien silloin tällöin emon poissaollessa. Näistä kahdesta pörröisestä pennusta tuli erottamattomat. Jo viiden kuukauden iässä emo alkoi opettamaan pennuilleen metsästystä ja hyökkäyksiä, että nämä kaksi tulisivat pärjäämään maailmassa kun emo ei ollut paikalla. Vakituista reviiriä oli mahdoton hankkia kun lähistöllä kiersi ihmisiä ja muita kissoja, eikä emo voinut ottaa riskiä pentujen löytämiseen. Emo myös opetti tärkeän taidon, kun toisen eläimen taikka ihmisen hajua alkaa havainnoitua lähistölle täytyy siirtyä.
Aikaa kului suunnilleen parisen kuukautta kun Salamajuova tuli uudestaan tiineäksi Kylmäsydämmelle. Tälle se oli valtava isku joten se katosi klaanista kokonaan ja majoittui kauas vanhahkoon latoon, ladon ympäristö tarjosi hyvän metsästys alueen ja runsaita mahdollisuuksia Häkätassulle ja tätä kuukautta nuoremmalle siskolleen harjoitella taitojaan. Emon ruokkiminen ja reviirin turvaaminen olivat Häkätassulle tärkein asia, joten tämä pitikin emon ruokkimisesta ja vahti siskonsa avustamana reviirin suojauksen. Salamajuovan tila huononi huononemistaan ja Häkätassu alkoi olla vakavan huolissaan emosta joka teki todennäköisesti kuolemaa.

Klaanin puolella Kylmäsydän oli jo pitkään epäillyt ja miettinyt Salamajuovan katoamista, tämä kun ei ollut palannut 8kuukauteen. Viimein tämä kolli keräsi itsensä ja lähti etsimään rakasta puolisoaan ja kuin sattuman kaupalta tämä lopulta löysi emon myrskyisenä iltana. Salama oli osunut ladon vieressä olevaan puuhun ja sytyttänyt tämän palamaan. Lopulta palo oli levinnyt myös vanhaan latoon, jossa Salamajuova oli juuri synnyttämässä. Kylmäsydän juoksi liekkien sekaan ja näki siellä tajuttoman emokissan joka oli jo osittain liekeissä. Tämän sylissä makasi neljä vastasyntynyttä pentua tajuttomina savusta.
Yksi pentu kuitenkin näytti elon merkkejä ja Kylmäsydän otti sen hampaisiinsa ja juoksi ulos ladosta joka oli juuri romahtamassa.
Etäämmällä kolli katseli pieni pentu hampaissaan kun latu luhistui maahan ja liekit nielivät loputkin siitä.

Arkisen saalistusmatkojen mukaisesti Häkätassu ja siskonsa palasivat ladon luo, nämä eivät voineet tietää mitään pennuista tai salamasta, vaikka Häkätassu oli havainnut myrskyn jo tunteja sitten. Ei mennyt aikaakaan kun Häkätassun katse kiinnittyi vieraaseen kolliin jolla oli pienehkö pentu suussaan. Jo sekunni murto-osassa Rikkitassu oli hyökkäämässä Kollin kimppuun mutta Häkäsydän esti sen, tämän mielestä Kylmäsydämellä oli oikeus saada selittää. Kävi ilmi, että tämä kolli osottautui Häkätassun ja yhtä kuukautta nuoremman siskon isäksi ja pentu joka roikkui kollin suussa oli näiden sisarusten pikkusisko viimeisestä pentueesta. Häkätassulle se aiheutti valtavan tunnevyöryn jonka se peittosi syvälle sisimpäänsä. Emon kuolema oli sille suuri menetys,josta tämä syyttää itseään. Mitä ikinä kävisikään Häkätassu lupasi rakkaalle emolleen suojella kahta nuorempaa siskoaan hengellään. Kylmäsydän lähes tiputti pienen pennun suustaan, kuullessaan näiden sisarusten olevan tämän ensimmäiset tyttäret. Sen silmät kostuivat katsellessaan ylpeänä pentujaan joita se oli luullut jo kauan kuolleiksi. "Teistä on kasvanut urheita sotureita." Tämä totesi ja nyökkäsi nuorukaisia yöklaanin leirin suuntaan. "Pian! Pentu on pelastettava." Kylmäsydän huudahti ja lähti juoksemaan leirille.
Yhteis tuumin nämä palasivat kiireesti yöklaaniin ja veivät tajuttoman pennun parantajalle.
Häkätassu ei voinut uskoa silmiään, se tajusi mitä varten äiti oli heitä kouluttanut. Sen käsitys maailmasta mullistui kuullessaan klaaneista, sitä hävetti miten pieneksi ja yksinkertaiseksi se oli maailmaa luullut. Hämmennyksen aiheuttamisesta huolimatta tämä oli urheana valmis liittymään uskollisena Yöklaaniin kunnioituksena äitiään kohtaan, olihan tämäkin taistellut kyseisessä klaanissa koko lyhyen elämänsä.

Klaani sai kuulla, että tämä kolli oli näiden isä. Muut eivät olleet mielissään Kylmäsydämen ja Salamajuovan tempauksista. Kylmäsydän kävi pitkän keskustelun klaaninjohtajan kanssa kahden kesken klaanin pesässä.
Lopulta päätettiin että Häkäsydän ja nuorempi sisarus saivat liittyä Yöklaaniin, olivathan molemmat vanhemmat yöklaanin jäseniä. Vaikka Salamajuovan viimeaikaisia teko ei katsottu hyvällä. Klaani kaipasi myös lisää sotureita ja nuoret kissat olivat hyvin oppineita taistelijoita ja metsästäjiä.
Häkätassu sai mahdollisuuden osoittaa taitonsa kuten nuorempi siskonsa kuun nousuun asti ja nämä nimettiinkin pian sotureiksi Häkäsydän ja Rikkikasvo
Häkäsydämmen lämmin sydän ei kuitenkaan sykkinyt yhtä lämpimästi Kylmäsydämmelle, katkerasti se syytti mielessään kollia siitä kun jätti rakkaan Salamajuovan yksikseen hoivaamaan pentuja eikä lähtenyt heti etsimään tätä. Kylmäsydäntä raastoi tyttäriensä näkeminen, miten nämä olivat päässeet salaa kasvamaan eikä tämä pystynyt olemaan paikalla Häkäsydämmen ja Rikkikasvon kasvaessa. Eikä tyttärien näkeminen paljoa tuskaa lievittänyt.

Emo: Salamajuova, kuollut
Isä: Kylmäsydän, NPC.
Sisarukset: Rikkikasvo ja pikkusisko Nokitassu.