ULKOISESTILehväsydän on melko tavallisennäköinen naaraskissa, ehkä normaalia vähän rotevampi ja sulava hopeatabby valkoisin merkein (valkeaa on vatsassa, tassuissa ja hännänkärjessä). Vaaleanharmaan pohjavärin päällä on tummanharmaita tabbynraitoja. Ulkoisesti olemukseltaan naaras muistuttaa eurooppalaista lyhytkarvaa. Sillä on tuuhea, pitkäkarvainen häntä, mutta muuten naaraan karva on lyhyttä ja sileää sekä hyvin pehmyttä koskettaa. Turkin hoitoon Lehväsydän näkee hyvin paljon vaivaa, vaikka ei koekaan itseään kovin kauniiksi. Lehväsydämellä on myös kauniit, heleän vaaleanvihreät silmät, joiden katse on erityisen kirkas ja jalo. Anturat ja kuono ovat vaaleanpunaiset. Lehväsydän ei ole merkittävän kaunis, mikä toisinaan salaisesti harmittaa naarasta itseään.
Ruumiinmuodoiltaan tämä on jäntevä ja atleettinen, ei ehkä kaikista siroin naaras, mutta voimakkuudesta on hyötyä taistelussa. Hopeainen naaras tarjoaa hyvän vastuksen vähän rotevammallekin kollikissalle ja lisäksi sen voimakas soturin luonne antaa taistelutahtoon oman osansa! Se on iästään huolimatta hyvin harjoitellut ja kokenut soturi.
Lehväsydämen liikehdintä on hyvin varmaa mutta siroa, ja naaraalla onkin aivan erityinen tapa kävellä todella hiljaa ollessaan yksinään. Se on hiljaisuutensa takia etevä metsästäjä ja tuo klaanille paljon tuoresaalista. Naaraan puheääni on yhtä vakaa kuin käyttäjänsä ja yleensä puhuessaan naaras kuulostaa hyvin ylevältä sekä tyyneltä, mutta ei ylimieliseltä.
SISÄISESTILehväsydän on perusluonteeltaan hyvin rauhallinen ja tyyni, vakaa soturinaaras. Se on rivakka, omatoiminen ja kylmäpäinen soturi, joka ei vähästä hätkähdä ja kykenee pitämään päänsä kylmänä stressaavassakin tilanteessa. Se ottaa soturilain noudattamisen ja Tähtiklaanin kunnioittamisen vakavasti, eikä kuuna päivänä rikkoisi näitä kahta tahoa vastaan ellei tilanne olisi todella erikoinen. Se myös olettaa kaikkien muiden olevan yhtä vastuuntuntoisia ja ne kissat, jotka eivät ajattele samoin kuin Lehväsydän, joutuvat usein naaraan kyräilyn kohteeksi. Lehväsydän on mielummin yksin kuin huonossa seurassa ja huonoksi seuraksi se lukee soturilain rikkurit.
Ystävilleen Lehväsydän on leikkisä ja huumorintajuinen ja usein tämän naaraan onkin helppo saada ystäviä rauhallisuutensa takia. Lehväsydän on jopa hieman äidillinen hahmo ja se suhtautuu helposti ystäviinsä hyvin suojelevaisesti, jos heitä uhkaa minkäänlainen vaara. Se laittaa usein rakkaansa itsensä edelle, olipa kyse sitten ruuan saamisesta tai vaaran välttämisestä.
Lehvänaaras ei juuri välitä kolleista, vaan on enemmän kiinnostunut toisten naaraiden seurasta. Tästä huolimatta se haluaisi omia pentuja, mutta ei ehkä urosta vierelleen. Kaikista eniten sitä ärsyttävät yhtään machoiluun taipuvaiset kollit tai ne, jotka mahtailevat saavutuksillaan - tällaista käytöstä hopeatabby ei siedä ollenkaan, vaan lähinnä pyörittelee silmiään ja mielummin pakenee takavasemmalle tällaista huomatessaan.
Vaikka kuinka Lehväsydän onkin tyyni ja rauhallinen, sisimmältään se on myös herkkä loukkaantumaan kuullessaan kritiikkiä tai saadessaan vaikka ihastukseltaan pakit. Sillä on taipumusta melankolisuuteen aina toisinaan.
MENNEISYYSLehväpentu ja tämän kuusi sisarusta syntyivät äidilleen Hopeaviikselle tämän ollessa hyvin nuori. Hopeaviiksen ja pentueen isän, Rikkojalan, romanssi oli ollut hetken huumaa, jonka seuraus Lehväsydän sisaruksineen oli. Hopeaviiksi oli kuningattarena siis hyvin kokematon, ja ei juuri osannut hoitaa suurta pentuettaan kunnolla, vaan olisi ennemmin toiminut soturina kuin monet muut ikätoverinsa. Toisinaan emo huitelikin vähän siellä ja tuolla, jättäen oman pesueensa usein muiden kuningattarien vastuulle. Pentueen isä, Rikkojalka, oli yksi klaanin vanhemmista sotureista, mutta tämä ei juuri osoittanut kiinnostusta pentuihinsa tai isänä olemiseen yleensä, joten Lehväpentu ei koskaan juuri oppinut tuntemaan isäänsä kunnolla ennen kuin tämä eläköityi ja lopulta kuoli vanhuuteen. Toisinaan Lehväpentu kaipasi isäänsä kovastikin, mutta onneksi tällä oli sisarukset tukenaan.
Lehväpentu, joka oli pentueen nuorin, sai nimen Lehvätassu jo hyvin nopeasti ja osoittautui erinomaisen kuuliaiseksi soturiksikokelaaksi. Emon puolihuolimaton kasvatus oli tehnyt Lehvätassusta ja tämän sisaruksista hyvin itsenäisiä ja omatoimisia. Jo alusta lähtien pikkusisarus Lehvätassu unelmoi parantajaoppilaan roolista, mutta koska hän oli niin rivakka ja omatoiminen, katsoi johtaja hänen olevan lupaavampi soturi.
Harjoittelu sujui Lehvätassun osalta nopeasti. Pian Lehvätassulle myönnettiin tämän soturinimi, Lehväsydän, sillä tämä oli rauhallinen ja tyyni kuin metsän lehdet tuulessa. Siitä lähtien naaras on palvellut Yöklaanin riveissä uskollisena soturina. Se ei ole kovinkaan tunnettu, mutta on vannonut olevansa klaanille aina hyvä jäsen.
PELEISSÄ TAPAHTUNUTTAKaksi soturia - Lehväsydän tapaa klaaninsa jäsenen, Varjopilven, tämän ollessa metsästämässä Sirpaleniityllä.
Kahakkaan me joudumme - Lehväsydän yhdistää voimansa klaanikumppaninsa Vedenkuohun kanssa mennäkseen metsästämään, kunnes kaksikko kohtaa yhteisen uhan.
SUKUTAULU & SUHTEETEmo: Hopeaviiksi
Isä: Rikkojalka
Sisarukset 6kpl; Nopsajalka, Kivilampi, Puolihäntä, Raitakorva, Valkokynsi ja Vaaleaturkki.
GALLERIALehväsydän by Topaasi
PELAAJA Topaasi
PELIPAIKKA Nelituuli
TRIVIAA- Topaasin ensimmäinen Soturikissa-hahmo koskaan