REVONTULIHÄNTÄnaaras | 25 kk | Soturi, entinen ylipäällikkö | Valoklaani
Mestari: Soijasydän
Oppilas:
Ulkoinen kissan olemus[pentu] Revontulitassu on vielä melko nuori, joten sen keho on juuri nyt muuttumassa. Sen keho on vielä pyöreä, mutta se kehittyy sulavalinjaisemmaksi, kun neiti kasvaa. Karvoitus on vielä tuuheaa, ja pörheää, pentumaisen silkkistä. Häntä on hieman puuhkamainen, mutta karvoitus on lyhyttä. Sen lihakset kehittyvät vielä, eikä sillä ole paljoakaan voimaa. Sen jalat ovat pennuille hieman liian pitkät, mutta niillä se voi ottaa pitkiäkin askelia. Tassut kruunaa melko terävät kynnet, jotka kestävät hyvin pennun painon puissa kiipeämisessä. Sen pohjaväri on tummanpunaruskeaa, ja korvan sisukset ovat mustat. Sillä on vaaleanruskeita juovia oikeassa lavassa kolme kappaletta, jotka ovat vaakasuorassa. Niiden väri on jokaisella erilainen. Ylin on vaaleanruskea, toiseksi ylin vähän tummempi ja alin vielä tummempi. Kehossa turkki on lyhyttä. Sen kirsu on tummanharmaa, melko mustaan taittuva, ja viikset tavallista pidemmät. Sen hampaat ovat melko terävät, mutta pienet, ja puruvoimaa on vähän. Silmät ovat sävyltään hunajan sävyiset. Tassut ovat väritykseltään mustat ja hännänpää on musta myöskin. Turkki kiiltää terveesti.
[nuori] Revontulitassu on kehittynyt sen verran, että se on nyt hieman sulavalinjaisempi, ja sen vatsalinja nousee takajalkoihin kohden mentäessä. Sen karvoitus on nyt tuuheaa, mutta nyt pidempää, sekä myös vielä pentumaisen pörreää ja silkkistä. Hännän karvoitus on kasvanut, se on nyt pidempää, mutta laadultaan samanlaista. Sen lihakset ovat jo hieman kehittyneet, ja hän on hieman myös jaloistaan vankistunut. Vaikka keho on muuten sulavalinjainen, on jalat lihaksikkaat ja vankat, joista löytyy jo enemmän voimaa. Jalat ovat nyt jo hieman mittasuhteiltaan oikeanlaiset, eivät liian pitkät, aivätkä liian lyhyet. Tassuja kruunaa terävät kynnet, jotka kestävät kiipeämistä. Kynnet ovat myös kasvaneet, ja ne ovat hieman tavallisen nuoren kissan kynsiä pidemmät. Sen väritys ei ole muuttunut. Viikset ovat kasvaneet parilla sentillä. Hampaat ovat teroittuneet ja kasvaneet, sekä niistä on tullut hieman kestävempiä. Puruvoima alkaa olla jo hieman kehittynyt. Silmien sävy jostain tuntemattomasta syystä hieman tummentunut.
Sisäinen kissaLuonteeltaan Revontulihäntä on iloinen, reipas ja utelias. Sen on saatava tutkia paikkoja, sillä muuten se tylsistyy. Sen on vaikea olla paikoillaan hetkeäkään.Se on oikeudenmukainen kissa, joka jakaa tasaisesti, ainakin haluaa, hyvää maailmaan. Myös rauhan ja harmonian ylläpitäminen on ollut kissalla jonkinlaista
pakomiellettä. Se on mielellään esillä ja puhuu paljon, eikä se ole paljoakaan ylidramaattinen. Se on myös perhekeskeinen, hän tahtoo viettää aikaansa klaanissa, hoitaen klaaninvanhimpia ja muita. Se on hänen unelmansa. Menneisyyden yksinäisuuden tunteen hän peittää olemalla touhukas ja auttamalla muita.
Nykyään Klaaninsa päällikkönä ruskea naaras oli huolehtivainen ja mukava. Se johti klaaniaan oikein hyvin, monet pitivät kissaa hyvänä johtajana. Mutta pahansuovan Ivanin olemassaolo sai kissan harmonisen mielen järkkymään. Kissan mielialat vaihtelivat suuresti, ja nykyään naaras saattaa ahdistua todella helposti. Saattaa nähdä harhoja Ivanista ja se pahoista alaisista, etenkin yöllä. Revontulihäntä saattaa olla hyvinkin sekava, ja saattaa ärsyyntyä nykyään entistä helpommin.
Mennyt aika kissan elämässäRevontuli
tassu syntyi kauemmas leiristä, erääseen metsään. Naaras oli vahinkolapsi, mutta ei tiennyt siitä, eikä ole tiennyt vieläkään. Hänen vanhempansa eivät tienneet, että alueella oli kuitenkin yksi soturiklaani Koska Revontulitassu, silloinen Revontulipentu, oli vahinko, niin hänen äitinsä ei pitänyt häntä. Hänet kiikutettiin erääseen kaksijalkaisen kotiin, jossa hänet nimettiin
Katieksi. Hän ei pitänyt siitä, että hän joutui olemaan sisällä miltei 24/7, joten kerran, kun ulos hän pääsi, niin heti hän karkasi metsään. Siellä hän vaelteli, yksin, ilman ketään kuka olisi siitä huolehtinut. Se ei löytänyt ruokaa, vain pieniä hiiriä, jotka olivat sairaita, mutta niitä ei hän saanutkaan kiinni. Hän lahtui, vaikka hänen olisi pitänyt kasvaa ja voimistua. Hän riutui, kunnes eräs kissa saapui ja metsästi hänelle ruokaa, hän oli Revontulitassun pelastaja. Pian kuitenkin eräänä yönä hänet pelastanut kissa katosi yön varjoihin, jättäen pennun oman onnensa nojaan. Hän heräsi pelokkaana, yrittäen muistella emoaan ja tämän pehmeää turkkia. Lämmintä tunnetta, joka tuli, kun hän kiehnäsi emoaan vasten. Sitä tunnetta kun sai leikkiä sisarustensa kanssa. Pian tuli uusi kissa hänen luokseen, nyt kiikuttaen tämän meren rannalle, jossa hänelle metsästettiin kalaa. Sinä aikana hän vahvistui paljon. Turkki sai silloin terveen kauniin kiillon. Mutta pian koitti eron hetki, mutta Revontulitassu oli sentään oppinut ottamaan itse kiinni pienriistaa, kuten hiiriä. Se sai metsästettyä runsasriistaisella alueella. Se oli siirtynyt sinne merenrannalta, ja oli nyt kehittynyt jo paljon. Pian sen äkkäsi eräs Valkoklaanin kissa, joka esitteli hänet Valoklaanin päällikölle, joka otti pienen oppilaan ikäisen kissan klaaniin ja nimitti oppilaaksi. Nyt hän kuuluu nuori kissa kuuluu Valoklaaniin ja on saanut soturinimekseen Revontulimyrskyn.
Naaras ylennettiin varapäälliköksi ja tämä hoitikin varapäällikön tehtäviään tunnollisesti ja hyvin.
Päällikön kuoleman jälkeen Revontulihännästä tulikin Revontulitähti - klaanin uusi päällikkö. Kuitenkaan ilo ja onni ei kestänyt kauaa. Ivan, musta pikku piru uhkasi vallata Valoklaanin. Revontulitähti tahtoi tietenkin estää sen kaikin voimin. Hän taisteli kaksin mustaa luopiota vastaan. Taistelussa kissan mieli järkkyi pahasti. Ivan katosi jälkeäkään jättämättä. Taistelu oli ohi, naaras oli vaurioitunut mieleltään pahasti.
Tiesitkö, että...~ hänet ristittiin yhdessä vaiheessa Katieksi kaksijalkojen toimesta?
~ hän on joskus inhonnut elämäänsä, ja sitä, kun ei ole tekemistä?
~ hahmo on Sopulin entinen hahmo?
~ hahmon entinen nimi oli Revontulimyrsky, mutta vaihdoin sen, koska Sopulilla itsellään on samanniminen hahmo?
~ Entinen klaanin päällikkö
Galleriatulee