Nimi: Myrkkykatse
Ikä: 2 vuotta
Sukupuoli: Kolli
Klaani: Yöklaani
Asema: Soturi
Oppilas: Tarmotassu
Kuva (c) Kkurakur
Ulkonäkö:
Myrkkykatseen turkki on lyhyttä ja tasaista. Hänellä on lihaksikas rakenne. Korvat ovat pystysuuntaiset ja häntä pitkä. pohjaväri on harmaan musta. Mutta kasvot ovat valkoiset. Niln on myös kaula, ja vatsa. Korvien sisus on valkoinen, ja korvien ulkopuoli pikimusta. Myrkkykatseen keho on kokonaan täynnä selästä lähteviä pikimustia raitoja ja raidan tapaisia kiemuroita. Ne jatkuvat myös kasvoihin asti. Silmät ovat punaiset, ja hohtavat usein pimeässä todella kirkkaasti. Myrkkykatseella on myös pari arpea, esimerkiksi kuonossa on juuri ennen nenää pieni viiltoarpi. Ja oikean silmän kulmassa on melkein samankokoinen, hieman suurempi arpi.
Luonne:
Myrkkykatse on yleensä oudon syrjääntynyt muista kissoista, niin naaraista, kuin kolleista. Hän ei pidä puhumisesta. Hän pitää mielummin niin ajatuksensa, kun mielipiteensäkin omana tietonaan. Jos yrittää haastaa riitaa Myrkkykatseen kanssa saa luovuttaa, kolli on auttamattoman rauhallista sorttia... Vai onko? Myrkkykatseella on pieniä itsehillintä ongelmia, sekä mielenterveysongelmia. Hän ei pysty hallitsemaan vihaansa jos suuttuu. Yleensä tilanne rauhoittuu ennenkuin mitään pahempaa sattuu, mutta joskus saattaa käydä todella hullusti. Siksi Myrkkykatse esittääkin raihauhallista ja kilttiä soturia joka ei halua mitään pahaa kellekkään. Siksi useat yöklaanilaiset haukkuvatkin häntä nössöksi, pehmoksi, ja yms.
Menneisyys:
Myrkkykatse syntyi luopioperheeseen, kaksijalkojen pellolle. Hän oli aivan tavallinen pieni pentu emonsa ja kahden sisaruksensa kanssa. Mutta eräänä päivänä kaikki muuttui. Emo jätti pienet pentunsa pesälleen leikkimään keskenään
Kun meni itse saalistamaan. Kun se palasi, se näki jotakin kauhistuttavaa. Myrkkykatse seisoi huohottaen kahden maassa liikkumattomina makaavien sisarustensa vieressä. Myrkkykatse katsahti epätoivoisesti emoaan.
"He... He eivät liiku" hän vinkaisi. Emo oli niin järkyttynyt, ettei saanut sanaa suustaan. Kuinka noin nuori pentu osasi, tai edes pystyi tekemään mitään tuollaista.
Kun emo vihdoin oli saanut järkytyksen pois mielestään hän ajoi Myrkkykatseen pois luotaan. Myrkkykatse oli aivan hätääntynyt. Ei hän edes ollut huomannut että oli tehnyt jotakin tuollaisa siskoilleen. Myrkkykatse oli vielä aivan pieni, joten hän ei uskaltanut kulkea kauas emonsa pesältä, saatika pellolta. Joten hän juoksi äkkiä läheiseen metsään piiloon vihaista emoaan. Mutta huonoksi onneksi hän eksyi metsään. Vasta auringon laskiessa hän löysi sen polun jota pitkin hän oli tullut pellolta. Mutta kun hän pääsi takaisin pellon luokse. Hän näki vain oranssia. Tulta. Pelto oli tulessa!
Kaksijalat hääräsivät jokapuolella ja hätistivät Myrkkykatsetta pois. samalla ne suihkuttivat vettä peltoon. Mutta Myrkkykatse huuteli emoaan epätoivoisesti. Ei vastausta. Hän kierteli aikansa, muttei löytänyt tätä. Myrkkykatse luovutti vihdoin ja tuijotti palavaan peltoon. Tulen roihu oli itseasiassa aika kaunis. Ja miten lämmin se olikaan. Hän jäi istumaan ja katselemaan tulta, ja pian hän nukahti. Aamulla pelto oli palanut aivan mustaksi.
Myrkkykatse vietti vuoden yksin kaksijalkojen kujilla ja ruokaa etsien. eräänä päivänä hän löysi uuden metsän, ja sen mukana klaanit. Hän liittyi Yöklaaniin ja sai nimen Myrkkykatse
Muuta:
-Pitää tulesta todella paljon, vaikkei tiedäkkään miksi
-Vihaa vettä
Tunnari: Light em up ---- Fallout boys