Hiirensilmä

Nimi: Hiirensilmä

Ikä: 15 kuuta, vuoden ja neljä kuuta
Sukupuoli: naaras
Klaani, paikka hierarkiassa: Valoklaani, soturi

Ulkonäkö: Hiirensilmä on kauttaaltaan vaaleanharmaa ja lyhytkarvainen. Hänen silmänsä ovat kirkkaat ja keltaiset, mantelinmuotoiset ja pienehköt. Hiirensilmän korvat ovat pyöreäkulmaiset ja suuret, pienessä päässä ne näyttävät hassuhkoilta. Pääkin on pyöreähkö, posket ovat ainoat terävinä silmien alapuolella näkyvät. Kuono on kissalla normaali, ei lytyssä persialaisten tavoin, eikä mitenkään ylipitkä. Naaraan hampaat ovat pienet, mutta erittäin terävät. Soturi on hoikka, mutta häneltä löytyy paljon lihaksia. Harmaa väri ei peittele naaraan lihaksia, eikä vankkaa rakennetta. Soturin häntä on pitkä ja yhtä lyhytkarvainen kuin koko kissakin. Vain muutama hassu karva hapsottaa sinne tänne, jos hän ei ole sukinut karvojaan.
Hiirensilmän jalat ovat pitkät ja hoikat, kynnet tassujen päissä ovat terävät, mutta eivät yhtä terävät kuin hänen hampaansa. Jalat ovat voimakkaat, niillä kelpaa hyvin kaivaa tai uida.
Hänen turkkinsa alla on piilossa lukuisia naarmuja ja pieniä arpia.

Luonne: Hiirensilmä on ystävällinen melkein kaikille, klaanista tai iästä riippumatta. Erityisesti pennut ovat hänen mieleensä. Mutta ystävyyssuhteet unohtuvat usein taistelutilanteissa muita klaaneja vastaan, tiukan koulutuksen jälkeen, vaikka hän yrittää pitää ystävänsä turvassa edes hetken. Naaras pitää klaanielämässä eniten metsästämisestä. Rajapartiointi on hänen mielestään tylsää. Omien saalistusennätystensä rikkominen on enemmän hänen mieleensä. Usein nuori soturi tuokin suunsa täydeltä tuoresaalista klaanilleen. Hän on yleensä melko pöhkö ja säheltää useinkin hämmentyessään, erityisesti leikkiessään lokkia.
Joskus Hiirensilmä tykkää olla yksin, joskus taas hän tarvitsee seuraa. Naaraalta löytyy myös tulista temperamenttia syvältä sielunsa syövereistä, mutta toistaiseksi se ei ole päässyt esille hänen luonteessaan. Hiirensilmä ei tahdo valtaa; silloin ystävällisen kissan pitäisi muuttaa luonnettaan, mikä on melkein hankalampaa kuin metsästäminen lehtikatona lunten tullessa.
Soturi on erityisen uskovainen Tähtiklaaniin, mutta ei tahdo esitellä sitä miten paljon uskoo kuolleiden kissojen klaaniin. Soturilakia hän ei kuitenkaan tunnu noudattavan aina ihan priimasti.
Muut kissat saavat hänestä ystävällisen kuvan, mutta jotkut saavat huomata että naaras osaa myös suuttua jos jokin asia ei miellytä häntä. Suunnilleen kaikki sopii, mutta ne jotkut harvat asiat saavat Hiirensilmän ärtymään - ja silloin hän häipyy jossain vaiheessa paikalta, lopulta.

Menneisyys: Hiirensilmä syntyi klaanissa, kahden sisarensa kanssa pentutarhassa. Naaraan siskojen nimet olivat Harmaapentu ja Ketopentu. Emo kuoli synnytyksen jälkeen ruokittuaan poikasensa, mutta pentutarhassa oli synnyttänyt niihin aikoihin toinenkin naaras, ja pennut pääsivät hänen hoitoonsa. Pennut varttuivat taas normaalisti naaraan hoivassa. Eräänä päivänä Hiiripentu heräsi siihen kun Harmaapentu ulisi: "Ketopentu yskii!" Ketopentu vietiin parantajan hoiviin Harmaapennun kanssa. Molemmat kuolivat lopulta viheryskään. Hiiripentu jatkoi elämäänsä normaalisti, tosin vahtien ettei mitään enää vietäisi häneltä. Koitti aika jolloin Hiiripentu nimitettiin oppilaaksi. Kissaa alettiin kutsumaan Hiiritassuksi, ja se sai mestarikseen raivostuttavan nuoren kollin. Kolli koulutti Hiiritassua raskaasti, oppilaan oli opittava aivan liian paljon. Hiiritassulle opetettiin paljon taisteluliikkeitä, ja kolli taisteli jatkuvasti Hiiritassun kanssa. Oppilas sai paljon vammoja mestarinsa käsittelyssä. Mutta samalla hän oppi ja kehittyi. Kissa varoi visusti ettei hänestä tulisi samanlaista kuin mestarinsa.
Lopulta koitti aika jolloin hänet nimitettiin soturiksi. Se oli Hiirensilmän ensimmäinen onnistumisen hetki, jos ensimmäistä napattua saalista ei laskettaisi.

Muuta:
- Taitava imitoimaan lokkia
- Inhoaa uimista