Hellepäivän turinoita (Foxxy tänne!)

//Tervetuloa Foxxy & Iltapentu:3

Surutassu istuskeli leirin laitamilla ja pesi itseään. Päivä oli järkyttävän lämmin, eikä varjopaikoistakaan ollut enää paljoa hyötyä. Harmaa oppilas kärsi tästä erityisen paljon, koska hänen turkkinsa kelpasi paremminkin lehtikadon ajan hyytäviin tuuliin kuin viherlehden paahtavaan aurinkoon.
  Pentutarhasta kuului jälleen jonkinsortin vikinää. Surutassu ei oikein koskaan ollut tullut toimeen itseään nuorempien kissojen kanssa, ja pentutarhaan meno olisi kauhistuttanut häntä. Pienet pennut kuitenkin tuntuivat pitävän Surutassusta, ja seurasivat häntä jos tämä ilmestyi näköpiirin. No, siinä paha missä mainitaan: Surutassu katsahti sivulleen ja näki vilauksen jostakin valkoharmaasta ja hyvin pienestä. Ei! Miten tämä on mahdollista?

Iltapentu
nuori naaraspentu, Iltapentu nimeltään asteli kohti harmaaturkkista oppilasta. Kuten monet kissat klaanissa tiesivät, Surutassu oli yksi parhaimmita ja hauskimmista oppilaista.
"Hyvää päivää, Surutassu," naukaisi pikkuinen kissanpentu, pikkuinen hännäntöpö pystyssä. Naaras nuolaisi huuliaan ja istahti maahan, sininen katse Surutassussa.

"Melko lämmintä, eikö?" kysyi pikkuinen ja alkoi kehrätä. "Haluatko leikkiä kanssani?"

Kauhistuneena Surutassu tuijotti pikkuista pentua, joka periaatteessa oli naaraan pahin painajainen. Tämä piskuinen pentu oli pyytänyt Surutassua leikkimään kanssaan. Maailmanloppu. Eihän oppilas edes juuri tuntenut koko Iltapentua, oli vain nähnyt tämän sekoilevan ympäriinsä muiden pentujen tapaan.
"Hnjghönh", vastasi Surutassu ja silmät suurina katsoi Iltapentua. Huomattuaan hölmöytensä kissa päätti ryhdistäytyä ja kiemurteli hetken aikaa kunnolliseen istuma-asentoon pentua kohti.
"Hy-hyvä on. Käy. Mitä minun pitäisi tehdä?"

Iltapentu
Naaraan silmät kiiluivat innosta. Hän saisi isommasta kissasta leikkikaverin" "No jos... leikitään vaikka Tulitähteä ja Sinitähteä?" ehdotti piskuinen pentu. Hän oli monesti leikkinyt muiden pentujen kanssa suuria esi-isiä, jotka elivät kauan, kauan aikaa sitten. Naaras nuolaisi huuliaan ja astui lähemmäs Surutassua. "Käykö se sinulle?" kysyi pentu kohteliaasti oppilaalta.

Surutassu hymyili hieman muistaessaan omat leikkinsä pentutarhassa. Hän olisi aina halunnut olla leikeissä Sinitähti, mutta joutui yleensä tavalliseksi klaanikissaksi. Iltapennulla ei tainnut vastaavanlaista ongelmaa olla - hän oli mitä hurmaavin pikkuinen ja varmasti saattoi saada tahtonsa läpi. Surutassu naurahti itsekseen ajatukselle Iltapennusta määräilemässä isompiaan, ei se käynyt järkeen.
Itsekseen naurava kissa oli tietysti täyden idiootin näköinen, joten Surutassu ryhdistätyi jälleen, ja yritti keskittyä.
"Hyvä on. Kumpi sinä haluat olla?"

Iltapentu
katseli kuinka hieman vanhempi kissa hymyili itsekseen, ehkä hieman tollon näköisenä, mutta sitä ei laikukas kissanpentu aikonut sanoa. Muut pennun nukkuivat kiltisti pentutarhassa, mutta Iltapentu ei jaksanut olla paikalla, vaan halusi leikkiä.

Naaras mietti hetken aikaa ja katseli tassujaan. Hän nosti katseensa Surutassuun ja naukaisi: "No jos minä olen Tulitähti!" Iltapennun silmät kiiluivat, hän oli aina ollut suuri Tulitähti-fani! Klaaninvanhimmat aina klertoilivat mielellään esi-isien tarinoita ja Tulitähden tarinat olivat kaikista mielenkiintoisimpa! "Jos se vaan sinulle sopii."

Surutassu naurahti.
"Sopiihan se." Harmaa oppilas vilkuili ympärilleen, hän olisi kaivannut jotakuta pelastamaan hänet tästä tilanteesta. Mitä tahansa! Ei hän osannut enää heittäytyä leikkiin mukaan samaan tapaan kuin pienenä! Mitä Iltapentukin nyt sanoisi, kun hän ei osaisi sanoa mitään ja istahtaisi kesken kaiken miettimään jotakin asiaankuulumatonta. Äh, jälleen.

Iltapentu
nurisi jotain leikillään. Hän heittäytyi maahan, alkoi hiipiä näkymätöntä saalista kohti. Kissanpentu ponnahti tanakoilla jaloillaan ja sai saaliikseen näkymättömän saaliin. Ylpeänä, häntä pystyssä naaraspentu kantoi saaliinsa kuoppaan.
"Käynpäs kertomassa Sinitähdelle!" naukui pentu leikillään ja juoksi Surutassun luo, joka oli lupautunut leikkimään Sinitähteä. "Hei, Sinitähti!" naikaisi pentu. "Päivän saaliskasa on täynnä"

Surutassu hymyili ja vastasi pennulle:
"No sepä hienoa. Onko rajoilla näkynyt mitään erikoista? Olin haistavinani siellä viimeksi jonkun vieraan kissan."
Ugh, ei tästä tule mitään...tuo pikkuinen pettyy minuun vielä pahasti! Harmaa kissaparka kallisti päätään ja katsoi odottavasti Iltapentuun.