Haihammas

Ulkoinen: Kaikessa komeudessaan Haihammasta ei voida kuvailla stereotyyppisesti kauniina pidettynä kissana. Naaras on näyttävän isokokoinen kissa, vaikkakin suurinta harmaassa soturissa on hänen vatsanympäryksensä. Tassut ovat kuin nestettä täynnä ja häntä muistuttaa suurta puuhkaa. Kuono on lytyssä, kuten persialaisilla kissoilla ja kissan turkki on siniharmaavalkea - hänen naamansa on silmien ja kuonon ympäriltä kermanvaaleat, samaten vatsa ja takajalat. Kaikki muu onkin sitten siniharmaata - lukuunottamatta silmien ympärillä ja takatassuissa näkyvää vaaleanpunaista ihoa. Naaraan silmät ovat luonnottoman siniset. Hampaat kellertävät, ja niiden erikoinen piirre on niiden terävyys - naaraan hampaat muistuttavatkin etäisesti haiden hampaita, josta hän on nimensäkin saanut.

Sisäinen: Aggressiivinen ja älyllä siunaamaton Haihammas ei toista kertaa mieti, kun on jo toisten kissojen kurkussa kiinni. Hän on ottanut elämäntyylikseen taistelemisen kunniakkaasti klaanikissana ja on ylpeä siitä jokaisella solullaan. Hän muutenkin pitää klaaniaan suuressa arvossa ja tekisi mitä tahansa sen puolustamiseksi, tarkoitti se sitten uhrauksien tekemistä tai oman henkensä alttiiksi pistoa. Vaikka hänelle klaani onkin merkittävässä osassa, ei naaraalla riitä arvostusta klaaninsa yksittäisiin kissoihin. Haihammas ei muutenkaan ole järin kissaystävällistä sorttia, vaan hän inhoaa oikeastaan kaikkia kissoja ympärillään, erottelematta inhottaviaan kissoja sukupuolen, iän tai karvan pituuden perusteella. Hän arvostaa ainoastaan kissoja, jotka tekevät kaikkensa klaaninsa eteen ja elävät kunniakasta soturin elämää.

Jos mahaisa naaraskissa on äkkipikaisesta käytöksestään jotain oppinut, niin loistavat kombattitaidot. Nopeutta tai älyä vaativat tehtävät kuitenkaan eivät häneltä luonnistu ja Haihammas ei tunnukaan osaavan muuta, kuin taistelun tuoksinnan ja klaanien välisillä rajoilla rähisemisen - siksi hän onkin saanut klaanissaan hieman yksinkertaisen kissan maineen, jota hän tosin onkin hännänpäästä aina korvien kärkiin asti.

Aiemmin: Naaraan klaanikeskeisyys juontaa hänen menneisyyteensä, jonka kautta hän on oppinut arvostamaan yhteisöllistä klaania enemmän kuin mitään muuta. Valkeavatsainen naaraskissa ei syntynyt alkujaan klaanissa, vaan Kaksijalkalassa. Hänen emonsa oli siis ehta kotikisu aina siihen päivään saakka, kunnes sai pentuja. Pennut oli tarkoitus myydä uusiin koteihin, vaan sehän ei Haihampaan emolle käynyt - tuo pakeni metsään tahtoessaan pitää pentunsa. Kolmen pennun emolle oli luopiona elo kuitenkin rankempaa kuin tuo sinnikäs naaraskissa olisi koskaan voinut kuvitellakaan. Hän ei kyennyt huolehtimaan pennuista parhaalla mahdollisella tavalla alueen huonon riistansaannin takia ja lopulta Haihampaan yksi sisaruksista menehtyikin. Heidän emonsa oli suunniltaan menettäessään yhden kullanarvoisista pennuistaan ja lähti etsimään suotuisampia alueita. Klaanien reviireiltä niitä oli kuitenkin vaikea saada käyttöönsä ja neuvoton emo joutui vaikean valinnan eteen: viedäkö itsensä ja pennut takaisin kaksijalkaisten omistajiensa luo ja mahdollisesti menettää heidät, vaiko jäädä taistelemaan elintilastaan klaanien raivokkaiden partioiden kanssa. Haihammas, molemmista elossa olevista pienokaisista, oli pienikokoisempi, ja hänen siihen aikaan kovin pennunhento kehonsa oli kovilla, jolloin aiempi kotikisunaaras joutui tekemään päätöksensä. He eivät pärjäisi metsän armoilla.

Haihammas oli kuitenkin liian heikossa kunnossa matkatakseen takaisin Kaksijalkalaan, jotenpa hänen emonsa oli pakko joutua tekemään vaikea valinta. Tuo vei pienen Haihammas-rääpäleen lähimmän klaanin leiriin ja aneli heitä pelastamaan hänen pentunsa. Pitkin hampain, ehkä vähän säälistäkin, klaani suostui siitä ehosta, ettei Haihampaan emo enää kajoaisi heidän reviiriinsä ja pysyisi kaukana. Näin ollen tuo sinnikäs naaraskissa jätti pienen Haihampaan, joka sai oitis klaaninimekseen Haipentu, Yöklaanin hoiviin ja palasi murtunein sydämin toisen pennun kanssa takaisin Kaksijalkalaan. Sen koommin ei Haihampaan emosta olla kuultukaan.

Haihammas aloitti Yöklaanissa soturioppilaana kasvettuaan. Hän oli voimakastahtoinen oppilas, joka olisi mieluusti tahtonut käyttää kaiken aikansa taistelutaitojensa treenaamiseen. Hänen klaanitoverinsa olivat aluksi epäluuloisia hänen suhteensa, eivätkä pitäneet naarasta luotettavana. Harmaa kissa kuitenkin lunasti paikkansa klaanissaan uutterana oppilaana ja soturinimen saatuaan hän alkoi saada kaipaamaansa kunnioitusta Yöklaanissa. Haihammas ei itse muista pentuajoistaan kuin klaanissa viettämänsä ajan, mutta on saanut kuulla menneisyydestään ja siksi hän arvostaakin klaaniaan - klaani tarjosi hänelle mahdollisuuden selviytyä, eikä mikään voi kuitata sitä kiitollisuudentunnetta, jota hän tuntee Yöklaania kohtaan.

Muuta: Haihammas sai jossain välissä ensimmäisen oppilaansa Peippoistassun, jonka kanssa hän ei, yllätys yllätys, tullut lainkaan toimeen. Peippoistassu kuitenkin siirtyi parantajaoppilaaksi, mikä suututti ja loukkasi Haihammasta. Vihainen ystävämme sai myöhemmin Tuliklaanin Rakuunatassusta oppilaansa ja sinisilmäisen raivottaren motiivina onkin kouluttaa Rakuunatassusta loistava soturi, jotta Peippoistassu tuntisi kateellisuutta ja katuisi päätöstään ryhtyä parantajaoppilaaksi.

Pelatut pelit:
TALVI Mikä toi on ja mistä se tuli?!
TALVI Tehokkaan rajapartioinnin ABC
KESÄ Äksypuksun ja joviaalisen villit pyjamabileet
SYKSY Tuskin ennen tunsit mua
SYKSY Ooks mä nähnyt sut joskus (jäänyt kesken)
TALVI Työ vai ei-työ?
KEVÄT Ihra vs. lihas
KEVÄT Ai, eikö suihkuunkaan voi vaaratta mennä?